Apple ja langattomat verkot

apple-ja-langattomat-verkot

IT-maailmassa lankoja on katkottu jo hyvä tovi. Muistaako joku vielä aikoja kun näppäimistö ja hiiri kytkettiin piuhalla koneen ps/2- tai ADB-porttiin?

 

Katoavaa kansanperinnettä alkavat olla myös sarja-, usb- ja ethernet-kaapelit kun myös tulostimet, kaiuttimet ja kuulokkeet ja suuri osa muista oheislaitteista ovat langattomia ja pidämme itsestään selvänä, että mukana kantamamme laitteet joilla työskentelemme ja pidämme yhteyttä, ovat jatkuvasti langattomasti yhteydessä internetiin.

 

Todennäköisesti meillä jokaisella on langaton verkko työpaikallamme ja kotonamme ja olemme käyttäneet niitä myös kahviloissa, hotelleissa tai vaikkapa lentokoneessa. Todennäköisesti meillä jokaisella on jossain vaiheessa ollut myös ongelmia langattomien verkkojen kanssa, kun yhteys hidastelee tai pätkii kun videoneuvottelu on juuri alkamassa tai raportin deadlineen on enää tunti.

 

Mitä langaton verkottuminen sitten vaatii ja miten se toteutetaan oikein, jotta ongelmilta vältyttäisiin?

 

“Töpseli seinään ja menoksi!”

 

Näin voi sanoa kyllä jalkalampusta, joka tekee siltä odotetun vain kytkemällä virtajohdon ja painamalla napista. Valitettavasti toimivan langattoman verkon pystyttäminen vaatii hieman enemmän työvaiheita, eikä automaagisesti ja moitteitta toimivaa Wi-Fi-verkkoa ole olemassakaan. Myös LAN-verkon pystyttäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja siinä käytettävien komponettien tuntemusta ja konfigurointia, joten miksi Wi-Fi-verkko ei vaatisi?

 

Kuparista ilmojen teille

 

Kuparikaapelissa kaikki saman verkon jakavat laitteet jutustelevat yhtä aikaa, mutta sulassa sovussa viestinsä toinen toisiinsa pieninä pätkinä lomitellen. Valitettavasti sama ei kuitenkaan päde radioaalloilla ja -taajuuksilla, sillä ilmatila on puolidupleksi eli yhdensuuntainen media. Tästä johtuen samalla kanavalla vain yksi laite puhuu kerrallaan ja muut odottelevat sillä aikaa vuoroaan.

 

Mitä tämä tarkoittaa sitten käytännössä? Sitä, että Ferrarillakaan ei pääse kolmeasataa jos edessä körötellään traktorilla. Radiotaajuudet on siis jaettu jo yllä mainittuihin kanaviin. Kanavat taas voisi mieltää kapeiksi silloiksi, joiden yli mahtuu vain yksi auto – tai traktori – kerrallaan, kumpaan tahansa suuntaan.

 

Eikö sitä siltaa (l. kanavaa) sitten voisi leventää? Voi, ja näin usein tehdäänkin, ymmärtämättä kuitenkaan mihin kaikkeen se vaikuttaa, jolloin muutos usein jopa heikentää verkon suorituskykyä. Otetaan toinen esimerkki. Voisi helposti kuvitella, että nelikaistaisella sillalla tuliterä Ferrari mahtuisi vaivatta ohittamaan edellään köröttelevän traktorin. Väärin. Huomattuaan, että sillan yli mahtuu nyt ajamaan aiempaa leveämmällä yhdistelmällä, maajussi taittaa auki 20 metriä leveän äeksensä ja matelee taas sillan yli sen koko leveydeltä. Ja jälleen Ferrari odottaa vuoroaan.

 

Onkin siis paljon järkevämpää rakentaa samaan tilaan neljä kapeampaa siltaa kuin yksi leveä, jolloin silloille mahtuu nelinkertainen määrä yhdenaikaista liikennettä.

 

Kartoittamalla käytettävyyttä ja suunnittelemalla (hermojen) säästöjä

 

Edellistä esimerkkiä täydentääksemme kuvitellaan vielä silloille värit ja että käytettäviä värejä on olemassa vain rajallinen määrä. Lisäksi (fysiikan) lainsäätäjä on keksinyt, että saman kunnan alueella sijaitsevilla saman värisillä silloilla saa ajaa vain yksi ajoneuvo kerrallaan. Jos siis Helsingissä sijaitsevat vierekkäiset Pitkäsilta ja Hakaniemensilta ovat molemmat maalattu vihreiksi, vain toisella niistä voi liikennöidä yksi auto kerrallaan, vaikka molempien siltojen käyttäjillä on toisistaan riippumattomasti aivan eri lähtöpisteet ja päämäärät. Jos Pitkäsilta sitten maalataankin punaiseksi, voi molemmilla huristella yhtä aikaa, mutta edelleen vain yksi kerrallaan.

 

Sama pätee myös langattomien verkkojen tukiasemissa käytettäviin kanavavalintoihin. Ei siis ole aivan sama minkä väriseksi siltansa maalaa, vaan tulee olla perillä myös lähistöllä sijaitsevien muiden siltojen väreistä, ja tämä puolestaan selviää vain kartoittamalla ympäristönsä huolellisesti. Jotta oma matkanteko olisi mahdollisimman joutuisaa, kannattaakin oma siltansa maalata värillä jota lähistöllä on käytetty kaikkein vähiten.

 

Lisäksi on olemassa ison vesialueen ylittäviä riippusiltoja kuten Juutinrauman silta tai Golden Gate Bridge, sekä kapean joen ylittäviä lyhyen matkan “pikasiltoja”. Molemmille on käyttötarkoituksensa ja paikkansa. Kuvitellaan riippusillat radioalueen 2.4 GHz -taajuuksille ja pikasillat 5 GHz -taajuuksille.

 

Käytettävissä olevien värien määrä riippuu sekä sillan pituudesta että leveydestä. Pitkien etäisyyksien riippusillat on mahdollista maalata vain kolmella eri värillä häiritsemättä saman aikaista liikennettä muilla riippusilloilla. Lyhyempien etäisyyksien pikasiltoihin käytettävissä oleva värivalikoima sen sijaan on jo paljon laajempi, mutta siihenkin vaikuttaa edelleen myös siltojen leveys. Mitä kapeampia siltoja, sitä useammasta väristä on varaa valita ja sitä enemmän mahdollistamme yhdenaikaista liikennettä ilman ruuhkia. Myös jopa sää saattaa vaikuttaa siihen voiko sillalla liikennöidä.

 

Suunnittele hyvissä ajoin

 

Ympäristön siltojen värit tulee siis kartoittaa jo hyvissä ajoin sillan suunnitteluvaiheessa. Lisäksi selvitettäväksi tulee millaisella kalustolla sillalla tullaan liikennöimään. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille riittää kevytrakenteisempikin kokonaisuus, kun raskas- ja raideliikenne sen sijaan vaativat erikoisvahvoja rakenteita. Kaikesta huolimatta molemmat sillat pitää suunnitella huolellisesti käyttötarkoituksensa ja käyttöympäristönsä huomioiden, joten kuinka Wi-Fi-verkko voisi toimia suunnittelematta ja “itsestään”?

 

Vaikka yllä kerrottu onkin yksinkertaistettuja esimerkkejä käyttäen vain kevyt pintaraapaisu Wi-Fi-verkkosuunnitteluun ja toteutukseen, on onnistuneessa projektissa myös lukuisia muita ratkaistavia haasteita, joten toivon lukijan heräävän ajattelemaan mitä kaikkea onnistunut sillanrakennus vaatii, oikeista rakennusaineista aina hommansa osaaviin työmiehiin.

 

Ei siis ole aivan sama mistä seuraavan sillanrakennusprojektisi tilaat!

 

Takaisin Apple yrityskäytössä -sivulle

Yhteydenotto